Suulliset, paperiset ja sähköiset muistot

Työryhmä 7: Suulliset, paperiset ja sähköiset muistot – Keruutavan vaikutus muistitietoaineistoon (kokoontuu perjantaina)

Pj. VTT Jaana Laine (jaana.laine (at) helsinki.fi)

Tietotekniikan kehitys on muuttanut muistitiedon keruuta. Haastatteluaineistojen kokoamista ja analysointia helpottavat digitaaliset äänityslaitteet ja tietokoneohjelmat. Kirjoitetun muistitiedon keruita toteutetaan yhä useammin Internetin välityksellä, jolloin aineisto muodostuu esimerkiksi sähköisistä tekstitiedostoista, verkkolomakkeiden kirjoituksista ja nettikeskusteluista. Perinteisten, paperille kirjoitettujen muistojen osuus saadusta tutkimusaineistosta pienenee.

Työryhmän esitelmissä pohdimme, miten eri tavoin tuotettujen muistitietoaineistojen sisältö ja käyttö poikkeavat toisistaan. Lähestymme teemaa muun muassa seuraavien kysymysten kautta: Mikäli eri tavoin kootut aineistot eroavat toisistaan, niin millaisia vaikutuksia tällä on aineistojen käyttöön ja vertailtavuuteen? Mitä aineistojen eroavuudet kuvastavat – vastaajien tai kielellisen kulttuurin eroavaisuuksia vai itse muistamisen prosessin erilaisuutta? Vaikuttaako verkkokäyttäytymiselle usein oletusarvona pidettävä anonyymiys muistelemiseen ja aiheiden käsittelyyn? Miten eri tavoin tuotetut aineisto säilyvät?

Heinonen, Yrjö

Arkisto ja kenttä nykykulttuurin etnografisessa tutkimuksessa

Esitelmäni keskittyy arkisto- ja kenttätutkimuksen suhteeseen ja sen uudelleenarviointiin nykykulttuurin etnografisessa tutkimuksessa. Suuri osa nykykulttuurin tutkimuksesta on empiiristä tutkimusta, jossa tutkittavaa ilmiötä tarkastellaan luonnollisessa ympäristössään käyttäen hyväksi monenlaista empiiristä aineistoa. Aineiston hankinnassa käytetään sekä havainnointia ja haastattelua että valmiita media-aineistoja. Havainnointi ja haastattelu eri muodoissaan ovat perinteisesti kuuluneet kenttätyön metodiikkaan, kun taas koko kenttätyön idea syntyi kritiikkinä valmiiden aineistojen käyttöä kohtaan. Nykykulttuurissa arkiston ja kentän suhde on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen, sillä kulttuurituotteista (radio- ja TV-ohjelmat, elokuvat, ääni- ja kuvatallenteet, tietokonepelit, kirjat, sanoma- ja aikakauslehtijutut sekä Internetin ääni-, kuva- ja tekstimateriaali) koostuvat valmiit aineistot ovat samalla väistämättä osa nykykulttuurin "kenttää". Kulttuurintutkimuksessa varsinaiset arkistot ja kirjastot ovatkin vain osa laajempaa arkiston käsitettä. Tässä laajemmassa merkityksessä "arkisto" viittaa diskursiivisen käytännön kokonaisuuteen: tutkimusaihetta koskevaan dokumentoituun menneisyyteen tai ajankohtaiseen käytäntöön, usein molempiin. Käytännössä arkisto ja kenttä (perinteisessä mielessä) kuitenkin myös usein kohtaavat samassakin tutkimuksessa: arkistodataa täydennetään kenttätyömenetelmillä ja kenttädataa arkistotutkimuksen avulla.

Round table -keskustelu:  Suulliset, paperiset ja sähköiset muistot - pohdintaa ja kysymyksiä

Häkkinen, Antti: Pula-ajan muistot (1999, SKS)

Kilpiö, Kaarina:  Kasettimuistot (2010, Musiquitous-tutkimushanke ja SKS)

Laine, Jaana: Puukauppamuistoja-tallennushanke (2011–12, Metsähistorian Seuran ja SKS

Esitelmät ja keskustelu pohjautuvat kolmeen käynnissä olevaan tutkimukseen, joissa käytetään eri tavoin koottua muistitietoaineistoa.