Työryhmä 6: Etnografia kehittämisen välineenä (kokoontuu perjantaina)
Pj. José-Carlos García-Rosell, tutkija, KTL, Lapin yliopisto (jgarcia (at) ulapland.fi) & Minni Haanpää, yliopisto-opettaja, YTM, Lapin yliopisto (minni.haanpaa (at) ulapland.fi) & Maria Hakkarainen, assistentti, YTM, Lapin yliopisto (maria.hakkarainen (at) ulapland.fi)
Nykypäivänä etnografinen tutkimusote yhdistyy monilla tieteenaloilla kehittämishaasteisiin. Etnografiaa tehdään erilaisissa organisaatioissa, yhteisöissä ja konteksteissa: yrityksissä, festivaaleilla, kylissä, kouluissa, sosiaalisessa mediassa jne. Menetelmää käytetään myös joissakin tapauksissa osana toimintatutkimusta. Erityisesti toimintatutkimuksessa sekä tutkija että tutkimukseen osallistuvat muokkaavat jatkuvasti tutkimuskohdetta sekä tutkimukselle asetettuja tavoitteita. Tässä työryhmässä haluamme pohtia, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita erilaiset kehittämisympäristöt avaavat etnografiselle tutkimukselle. Näihin liittyvät näkökulmat ja kontekstit haastavat etnografian menetelmällisiä peruskäsityksiä kentästä, tutkimuksen kestosta ja tutkijan asemasta. Kehittämisen eetos tuo myös tutkijan eettiset valinnat pohdinnan kohteeksi.
Työryhmä on monitieteinen ja toivomme mukaan tutkijoita ja kehittäjiä. Käsittelemme etnografiseen lähestymistapaan perustuvia kehittämistutkimuksia ja -hankkeita, jotka nojautuvat esimerkiksi aluekehityksen, organisaatiotutkimuksen tai markkinoinnin ja kulutustutkimuksen lähtökohtiin. Myös muilta tieteenaloilta tulevat esitelmät ovat tervetulleita! Työryhmässä on mahdollista esitellä eri vaiheessa olevia tutkimuksia ja hankkeita (esim. suunnitelmia, kenttätyökuvauksia, tuloksia). Työryhmässä voidaan käsitellä esimerkiksi kenttien moninaisuutta, lyhyt vs. pitkäkestoista kenttätyötä, tutkijan roolia kanssakehittäjänä/toimijana, tunteita ja valtaa sekä tutkijan refleksiivisyyttä tutkimusprosessissa. Toisaalta voidaan myös pohtia, mitkä ovat etnografisen menetelmän intressit ja rajoitteet kehittämisprosesseissa. Ryhmän sisältö ei ole kuitenkaan rajattu vain näihin näkökulmiin.
Berglund, Eeva
Ethnography in the city: successful examples
This paper asks how urban tranformation might usefully be approached ethnographically. The linguistic turn in social research combined with the emphasis on imagery and marketing in urban policy makes it appear unlikely that ethnography could lend itself to more than interesting but ultimately rather trivial story telling. It cannot represent the city objectively and seems like too open-ended and partial (subjective) a method to get to grips with the real transformations going on in contemporary cities.
Against this, I suggest that ethnography in urban areas has already produced much more than collections of stories about experiencing the city. Ethnographic research has challenged both the aims and the concepts used by most urban administrators. This research is therefore unlikely to be adapted for policy purposes any time soon, but it does contribute to a growing and increasingly consequential public debate about urban development.
By looking at already published anthropological monographs about large cities (e.g. Brasilia, Berlin, Rome, Kuala Lumpur) that have made good use of ethnographic research, I argue that the ethnographic sensibility is particularly fruitful in urban contexts where the material and the semiotic are so clearly conjoined.
García-Rosell, José-Carlos & Hakkarainen, Maria
Etnografiasta toimintatutkimukseen ja takaisin
Esityksemme pohjautuu väitöstutkimuksistamme työstämäämme yhteisartikkeliin Etnografiasta toimintatutkimukseen ja takaisin. Artikkelissamme esitelemme etnografian ja toimintatutkimuksen yhdistämistä kahden Lappiin sijoittuvan tapauksen, AitoLappi -naisyrittäjäverkoston ja Lokan kylätutkimuksen kautta. Tapauksissamme pidämme toimintatutkimusta tutkimusstrategiana ja lähestymistapana, joka tähtää muutokseen (toimintaan) ja ymmärtämiseen (tutkimukseen) samanaikaisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi toimintatutkimus nojaa sykliseen prosessiin, jossa tutkimusosallistujien toiminta ja kriittinen reflektio toimintansa seurauksista vuorottelevat (Ballantyne 2004).Toimintatutkimusprosessien läpi viennissä, tiedon tuottamisessa ja analysoinnissa on käytetty etnografisia menetelmiä. Esityksessämme pohdimme sitä mitä etnografisen näkökulman yhdistäminen toimintatutkimukseen merkitsee ja esittelemme mitä käytännönratkaisuja olemme tapausprosesseissamme tehneet. AitoLapin naisyrittäjäverkossa etsittiin sopivia keinoja tukea tuotekehitystä maaseudun naisjohteisissa pienissä yrityksissä. Lokan kylän toimintatutkimuksessa pyrittiin edistämään kylän elinkeinojen kehittämistä painottuen matkailuelinkeinoon.
Haanpää, Minni
Tapahtumaetnografia – haasteita ja mahdollisuuksia
Väitöstutkimuksessani tarkastelen vapaaehtoistyöntekijöiden tietoa tuotekehityksen lähteenä erilaisissa matkailuun liittyvissä tapahtumissa. Useiden tapahtumien ja festivaalien toteutuksessa vapaaehtoistyöntekijät ovat merkittävä ryhmä. Tutkin tapahtumia kanssatuottajuuden (co-creation) areenoina, joilla erilaiset toimijat käyttävät tietoaan tapahtuman luomiseksi. Vapaaehtoiset ovat osa tätä kanssatuottamisprosessia ja heidän toimintansa ja tietonsa muodostaa monesti olennaisen osan tapahtuman palvelukulttuurista.
Tässä esitelmässä tarkastelen eri tapahtumissa toteuttamieni etnografioiden kautta, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia tapahtumiin sijoittuva etnografinen tutkimus tuottaa tutkijalleen. Keskeinen pohdinnan kohde on etnografisen kenttätyön lyhytkestoisuus ja sen aineistolle tuottamat reunaehdot.
Ruuska, Juha
Autenttinen kokemus ja kulttuuriset käytännöt palveluinnovaatioiden lähtökohtana Living Lab -ympäristössä
Esitelmässä tarkastellaan autenttista kokemusta ja kulttuurisia käytäntöjä käyttäjälähtöisen palveluinnovaatioprosessin lähtökohtana. Kirjoittajan käytännön sovellusympäristönä toimii Lutakko Living Lab, joka erikoistuu palveluinnovaatiomenetelmiin, erityisesti palvelumuotoiluun. Esitelmän kontekstina toimivat Living Lab -tutkimuskonsepti ja palvelumuotoilu ilmiöinä ja innovaatiomenetelminä.
Living lab on tosi-elämän ympäristö, jossa palveluja ja tuotteita kehitetään arjessa yhdessä loppukäyttäjien kanssa. Living Lab -konseptissa yhteissuunnittelun (Co-Design & Production) periaatteet yhdistyvät tarpeeseen ymmärtää kulttuurista käytäntöä, autenttista kokemusta ja käyttäjän tarpeita innovaatioiden lähtökohtana.
